Seurakunnan rukousnäky ja sen tärkeys


Seurakunnan yksi suurimmista tarpeista on se, että sillä on näky hengellisestä vastuualueestaan ja näky tähän vastuuseen liittyvästä yhteisestä rukouksesta.

Toisin sanoen, että seurakunnalla on

A. näky hengellisestä rakennuksesta, jota se seurakuntana yhdessä rakentaa rukouksin ja toimin.

(näkynä voi olla paikkakunnan ilmapiirin muuttuminen evankelioinnille suotuisaksi, nuorisoherätys, laajempi herätys, perheiden eheytyminen jne.)

B. näky ajankohtaisista esirukousvastuuasioista

(esim. seurakunnan lähetystyöalueen ongelmista).


Kun tämä rukousnäky ja -vastuu ovat selvästi esillä
seurakunnan tilaisuuksissa,
yksittäisen henkilön on helppo
tulla esirukoukseen mukaan
ja kokea olevansa soturi suuressa armeijassa,
joka taistelee tietyn päämäärän saavuttamiseksi.

Erilaiset vaihtelevat esirukousaiheet eivät välttämättä pysty muodostamaan sitä hengellistä motivaatiota ja näkyä, mikä vetää seurakuntalaisen rukoustaisteluun ja saa tulemaan intoa täynnä kokoukseen rukoilemaan toisten kanssa..

Ihmiset tarvitsevat näkyä,
he haluavat olla mukana
jossakin omaa elämäänsä suuremmassa asiassa,
jossakin, mikä tuo maailmaan muutoksia.

Yksittäisten ihmisten auttaminen heidän hengellisen rakennuksensa rakentamisessa, heidän rukousaiheissaan, on toki äärimmäisen tärkeää, ja näillä asioilla voi olla ratkaiseva iankaikkisuusmerkitys. Seurakunnan yhteisen rukouselämän ja rukoustilaisuuksien sisällön ei kuitenkaan tulisi olla pelkästään näiden asioiden varassa ja niiden johdateltavana.Seurakunnan kokoontuminen on yksi viikon merkittävimpiä tapahtumia hengen maailmoissa. Jumalan pyhät tulevat yhteen!

Kun seurakunta kokoontuu sunnuntaikokoukseen tai rukouskokoukseen,
sen yhteisen rukouksen runkona tulisi olla seurakunnan rukousnäky
— sillä rukousnäky liittyy juuri niihin olennaisimpiin hengellisiin kysymyksiin ja tarpeisiin, joista seurakunnan edistyminen on kiinni.

Joka kokouksessa on tilaisuus käyttää aikaa seurakunnan yhteisen hengellisen rakennuksen rakentamiseen.
Sen jälkeen voidaan käyttää kaikki mahdollinen aika ja voimavarat yksittäisten ihmisten kuormien kantamiseen, että Jumalan valtakunta tulisi näihin yksittäisiin tilanteisiin ja Hänen tahtonsa tapahtuisi.


Seurakunnan rukousvastuun kantaminen muistuttaa yksilöuskovan henkilökohtaista rukousvastuuta:

Se, että jaksan päivästä toiseen kantaa tiettyjä asioita ja rukoilla, vaikka aina eivät tunteet ole korkealla, perustuu sille, että minulla on näky:

Minulla on syvä tietoisuus siitä, että minun tulee joka päivä ilmaista Jumalalle kunnioitukseni ja ylistykseni, ja minun tulee olla vartiopaikallani tiettyjen ihmisten ja asioiden puolesta.

Minun rukoukseni on elintärkeä! En tohtisi jäädä pois paikaltani!

Samalla tavoin on tärkeää, että seurakunnalla on

- näky rukousvastuustaan ja
- näky siitä, että asia on äärimmäisen tärkeä ja että kaikkien tulee olla siinä koko ajan mukana jos vain suinkin voivat.

Tällöin seurakunta voi seistä omalla hengellisellä vartiopaikallaan.


Yhteenveto:

Tunnusmerkkejä rukousnäystä seurakunnassa
:

Yksittäinen seurakuntalainen kokee oman mukanaolonsa ja panoksensa seurakunnan rukouksissa tärkeäksi

Kun seurakunnassa on selkeä, voimakas näky yhteisistä rukoustavoitteista, seurakuntalaiset tuntevat mielessään, että heillä on tärkeä paikkansa taistelurivistössä, heidän on välttämätöntä olla mukana asettamassa hartiansa yhteisen taakan alle.

Rukouskokouksissa käy runsaasti ihmisiä.

Yhteinen näky innostaa ihmisiä tulemaan rukouskokouksiin, ja tätä intoa vahvistaa rukouskokouksissa saatu kokemus siitä, että rukous on tehokasta!Jos seurakuntalaiset eivät tunnu käyvän rukouskokouksissa kovin ahkerasti, syynä ei useinkaan ole haluttomuus rukoilla tai hengellisen tilan "huonous", vaan se, ettei seurakunnalla ole tarpeeksi selkeää rukousnäkyä, eikä rukouskokouksissa siksi kovin helposti synny voimakasta, määrätietoista, pitkäjänteistä huutoa Jumalan puoleen jossakin yhteisessä asiassa.

Näkyyn, myötätuntoon ja rakkauteen perustuvan
yhteisen esirukouksen voimakas henki ja palo
auttavat itsensä heikommaksikin rukoilijaksi kokevan henkilön
asettumaan muiden mukana rintamaan Jumalan asian puolesta.
Yhteisen näyn kantamana ja muiden rukouksen tukemana
hän kokee kasvavansa rukoilijana.

Seurakunnassa, jossa on rukousnäky, rukouskokouksissa käy runsaasti ihmisiä riippumatta siitä, eletäänkö seurakunnassa ja paikkakunnalla herätyksen ja virvoituksen aikaa vai ei. Silloin, kun on herätystä ja ihmisiä tulee uskoon ja Jumala toimii voimakkaasti, on luonnollista, että ihmiset kokoontuvat hänen läsnäoloonsa. Rukousnäky sen sijaan ilmenee siitä, että rukouskokouksissa on väkeä, vaikka ei vielä ole herätystä. Seurakunnalla on näky siitä, että yhdessä määrätietoisesti rukoillen se pystyy kulkemaan halki kuivien aikojen ja "muuttamaan erämaan lähteiden maaksi".

Seurakunnan rukoushetket rakentuvat strategisten, yhteisten asioiden varaan.

Seurakunnan yhteisen rukouksen sisältö saattaa käytännön kokoustilanteissa rakentua sille, kuka rukousaiheita kysyttäessä korottaa äänensä tai on jättänyt kirjallisen rukouspyynnön. Silloin, kun seurakunnalla on selkeä rukousnäky ja se kokee rukousvastuuta joistakin tietyistä asioista, esirukouksessa ovat aina jossain määrin mukana nämä suuret, yhteiset asiat, joista "Henki on seurakunnalle puhunut". Seurakunnan rukouselämässä kulkee tietty punainen lanka.

Jos seurakuntalaisilta kysyttäisiin, mitkä ovat seurakunnan keskeiset rukousaiheet, he pystyisivät vastaamaan tähän kysymykseen yhdenmukaisesti.

Tämä on varma merkki siitä, että seurakunnalla on selkeä näky rukousvastuustaan!
Seurakuntalaisilla on yhteinen käsitys siitä, missä mennään hengellisesti ja mitä he yhdessä pyytävät Jumalalta päästäkseen seurakuntana eteenpäin ja voidakseen toteuttaa Jumalan tahtoa ja suunnitelmia.


Esirukousvastuun kantamiseksi omassa elämässä ja seurakunnassa ei lopulta tarvita monimutkaisia asioita:

Omassa elämässä liikkeelle pääsee sillä, että päättää käyttää esirukoukseen vaikkapa puoli tuntia päivässä ja sitoutua rukoilemaan erityisen uskollisesti kolmen aiheen puolesta.

Jokaisessa seurakunnassa on rukouksen ihmisiä. Laajemman joukon syttymistä yhteiselle, systemaattiselle esirukoustyölle edesauttaa jo se, että seurakunnalla on yksi selkeä tavoite ja sen mukainen rukousnäky, jossa voidaan yhdessä etsiä Herraa.

Kun tavoitteet heti alussa asetetaan
seurakunnan hengellistä kokemusta vastaavalle tasolle,
ajatus yhteisestä esirukoustyöstä ja esirukousvastuusta
tulee osaksi seurakuntalaisten yleistä uskonelämää.
Silloin esirukoustyö ei enää tunnu saavuttamattomalta tehtävältä,
jossa vain valitut, suuret Jumalan miehet ja naiset voivat toimia.