Millaista on strateginen rukous:

1. STRATEGINEN RUKOUS ON KONKREETTISTA


Konkreettisuus liittyy pyytämisen periaatteeseen

Konkreettinen rukous tarkoittaa sitä, että rukoiltava asia lohkotaan ja eritellään selkeiksi osa-alueiksi, joita pyydämme Jumalalta.

"Pyytäminen on Jumalan valtakunnan laki." (Charles Spurgeon)

Rukoillessamme eriteltyjä rukouksia noudatamme Uuden testamentin perusopetusta rukouksesta: “Anokaa, niin teille annetaan.”(Matt. 7:7)
Käänteisenä asia ilmaistaan Jaakobin kirjassa: “Teillä ei ole, sen tähden ettette ano”(Jaak. 4:3).

Jos meillä ei ole jotakin asiaa, syynä saattaa olla yksinkertaisesti se, ettemme ole anoneet sitä, tai emme ole anoneet palavasti ja sitoutuneesti, todella kaikin voimin tahtoen tätä asiaa, kuten Jaakobin kirjeen 5. luku opettaa.

Strategisilla — suunnitelmallisilla ja konkreettisesti eritellyillä — rukouksilla tuomme esiin ja anomme kaikkivaltiaalta Jumalalta niitä asioita, joissa Hänen tahtonsa toteutuminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta Hänen valtakuntansa pääsisi leviämään sielujen pelastukseksi ja seurakunnan rakennukseksi.


Konkreettisuus liittyy uskoon

Konkreettisessa rukouksessa erittelemme asiat sen kokoisiksi aiheiksi, että uskomme riittää niiden rukoilemiseen ja voimme pyytää niitä Herralta selkeästi ja määrätietoisesti.

“Meillä voi olla toiveita, jotka koskevat koko maailmaa, mutta jotta näistä toiveista tulisi vastattavissa olevia rukouksia, ne on muokattava konkreettisiksi, yksityiskohtaisiksi ja eritellyiksi pyynnöiksi.”

“Toimiva usko koskee aina jotakin tiettyä tarvetta, jonka voit nimetä Herran edessä, kuvailla yksityiskohtaisesti ja niin eritellysti, että kun Hän vastaa, tunnistat saaneesi rukousvastauksen.” (Wesley Duewel)


Strategisessa rukouksessa konkreettisten yksityiskohtien on oltava olennaisia

Jotta konkreettinen rukous olisi strategista, siinä on oltava mukana ajatusta, ja yksityiskohtien on oltava olennaisia.

Strateginen rukous on konkreettista rukousta, jonka yksityiskohdat liittyvät suurempaan suunnitelmaan ja kokonaisuuteen.

Yksityiskohtien esiintuominen rukouksessa ei ole itsetarkoitus. Rukoukseen ei tarvitse yrittää keinotekoisesti sisällyttää yksityiskohtia vain siksi, että se olisi konkreettista “täsmärukousta”.

Konkreettinen rukous ei tarkoita sitä, että meidän tulee vaikkapa pyytää Jumalalta lähetystyötä varten tietynmerkkistä, -väristä ja vuosimallista autoa sen sijaan että pyytäisimme vain saavamme sopivan auton.

Raamattu ei anna ymmärtää, että Jumalalle olisi esitettävä yksityiskohtainen kuvaus rukoiltavasta asiasta — polkupyörän väristä tai toivotun aviomiehen hiusten väristä — ennen kuin Hän voi vastata pyyntöön, vaikka tällaistakin opetusta rukouksesta esiintyy ja jollakin voi olla rukouselämässään tällainen usko ja käytäntö.

On toki monia todistuksia siitä, että Jumala hyvyydessään voi täyttää henkilökohtaiset pyyntömme ja toiveemme pienimpiä yksityiskohtia myöten — mutta omiin pyyteisiin perustuvien toivomusten sinnikäs esittäminen Jumalalle voi rukouselämässä muodostua myös rasitteeksi, jos asia ei ole Hänen tahtonsa ja suunnitelmansa mukainen.

Rukouksessa pyytämisen perusperiaate on “älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon.” (Fil. 4:6)
Jumala kyllä tietää tarpeemme ja näkee, mikä meille on parasta missäkin tilanteessa. Pyynnöllämme vapautamme Hänet vastaamaan tarpeeseemme.

“Rukouksen tarkoituksena ei ole tuoda Jumalalle omaa toivomuslistaamme, vaan rukoilla Jumalan oman listan mukaisesti etsien ja vahvistaen Hänen tahtonsa tapahtumista maan päällä.”