Esirukouksen avainsanoja: USKO

Lähteet:
Wesley Duewel, Mighty Prevailing Prayer, Zondervan Publishing House, Michigan, 1990 USA.
Dutch Sheets, Watchman Prayer, Regal Books, 2000 USA.



Rukous on uskoon perustuvaa työtä

Kysymys ei ole siitä, mikä on mahdollista inhimillisesti, vaan mikä on mahdollista Jumalalle.
Rukoustaistelun tarkoituksena on saada aikaan asioita, jotka ovat Jumalan tahto ja mahdollisia Hänelle.

Meidän rukouksemme on yksi olennaisista ehdoista sille, että Jumalan kaikkivaltias voima pääsee vaikuttamaan.

Rukouksessa pyydät Jumalalta asioita, joita et voi saada aikaan millään muulla tavalla.
Rukoillaksesi tarvitset tahtoa ja kestävyyttä, mutta myös uskoa.

"Tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme" (1 Joh. 5:4)

Epäuskon vaikutus

Monet rukoukset tulevat rukoilluiksi ilman uskoa.

"Mutta pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä. Joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa sinne tänne." (Jaak. 1:6)

Olemme rukouksessamme usein epäuskoisia. Uskomme kyllä, että Jumala voi vastata rukouksiimme. Mutta jos olemme rehellisiä, emme aina odota, että Hän todella vastaisi rukoukseemme.

Tuskin minkään muun asian takia Jeesus ilmaisi niin suurta pettymystä kuin epäuskon takia.


Missä teidän uskonne on? (Luuk. 8:25, Mark. 4:40, veneessä myrskyssä), "teidän epäuskonne tähden" (Matt. 17:20, kuunvaihetautinen poika), "Älä ole epäuskoinen, vaan usko" (Joh. 20:27, ilmestyminen Tuomaalle), "Ja hän ihmetteli heidän epäuskoansa" (Mark. 6:6 Jeesus kotikaupungissaan).

On täysin selvää, että uskon vähyys rajoittaa Jumalan mahdollisuuksia tehdä maan päällä suuria tekoja. Se esti Jeesustakin käyttämästä ihmeitätekevää voimaansa.

Jumala on kaikkivaltias ja voi tehdä mitä haluaa, mutta yleensä Hänen vastauksensa ja ihmeensä ovat sidoksissa meidän uskoomme ja siihen perustuvaan rukoukseemme

"Tapahtukoon teille uskonne mukaan" (Matt. 9:29)
"Teillä ei ole, koska te ette pyydä" (Jaak. 4:2)

On merkittävää, että Jeesus sanoi: "Sinun uskosi on sinut parantanut (Luuk. 17:19), sinun uskosi on sinut pelastanut (Luuk. 7:50), Sinun uskosi on sinut parantanut (Mark. 5:34, 10:52). Eikö toiminnassa ollut Jeesuksen voima? Kyllä, mutta se olisi jäänyt keskeneräiseksi ilman uskoa.

Tuntikausien rukouskaan ei sellaisenaan korvaa uskoa. Ilman uskoa emme voi kokea voittavaa rukousta.



Miten voimme rukoilla uskossa?


Uskon rukous rakentuu askel askeleelta, kun...:

...ymmärrämme, mille oma asemamme rukoilijana perustuu:

1. Ymmärrämme Jumalan ilmoituksen siitä, että meidät on luotu Hänen kuvansa mukaan, edustamaan Häntä ja Hänen tahtoaan maan päällä ja hallitsemaan Hänen puolestaan.

"Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksiemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja..." (1 Moos. 1:26-28)

2. Ymmärrämme Jeesuksen lunastustyön, jonka perusteella meistä on tullut Jumalan lapsia ja meillä on oikeus lähestyä Jumalaa milloin vain minkä tahansa ongelman vuoksi.

Hänen kauttansa meillä on pääsy Isän luo (Ef. 2:18)

3. Ymmärrämme, mihin asemaan meidät on asetettu yhdessä Jeesuksen kanssa. Ymmärrämme roolimme ja palvelustehtävämme pyhänä papistona Jumalan edessä

"Meidät on herätetty yhdessä hänen kanssaan ja yhdessä hänen kanssaan asetettu taivaallisiin" (Ef. 2:6)

"Rakentukaa itsekin... pyhäksi papistoksi, toimittaaksenne hengellisiä uhreja, jotka ovat Jumalalle otollisia Jeesuksen Kristuksen tähden." (1 Piet. 2:5); "Olet tehnyt heistä kuningassuvun, meidän Jumalamme pappeja" (Ilm. 5:10)

4. Ymmärrämme meissä asuvan Pyhän Hengen auttavan meitä rukouksessa ja antavan meille siihen halua ja johdatusta.

Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. (Room. 8:26-27)

5. Ihmetellen Jumalan armoa otamme vastaan tehtävän, joka meillä on Jeesuksen työtovereina hänen valtansa ja tahtonsa toteuttamiseksi. Ymmärrämme nöyrinä tämän roolimme ja toimimme siinä rohkeasti tietäen, että se on Jumalan tahto ja asetus. Tämä usko antaa meille päättäväisyyden olla kaikkea sitä, mitä Jumala haluaa meidän olevan Jeesuksen kautta.

 

...ymmärrämme Jumalan kuulevan rukouksemme:

Mistä voimme tietää, että Jumala kuulee meitä?

1. Meillä on vakuutus siitä, että Jumala on rukouksia kuuleva Jumala.

Herra kuulee, kun minä häntä huudan. (Ps. 4:4)
Minä kohotan katseeni Herraan... Jumalani kuulee minua. (Miika 7:7)
"Ja kun tiedämme hänen kulevan kaikki pyyntömme, tiedämme myös, että saamme sen mitä häneltä pyydämme." (1 Joh. 5:15)

Tietoisuus siitä, että Jumala kuulee, täyttää sielusi uskolla ja päättäväisyydellä!

2. Ymmärrämme rukoilevamme Jumalan tahdon mukaan.

Tietyt rukoukset ovat aina Jumalan tahdon mukaisia: syntisen pelastuminen (2 Piet. 3:9, 1 Tim. 2:4 "...joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden"), seurakunnan siunaus ja herätys jne.
Joissakin kysymyksissä meidän on ensin rukoiltava ja tutkittava Jumalan tahtoa (Jaak. 1:15 "näin teidän tulisi sanoa: Jos Herra tahtoo, niin me elämme ja teemme sitä ja sitä.)

3. Saamme toisinaan sisäisen varmuuden

Jumala voi antaa erityisen sisäisen rauhan ja varmuuden siitä, että asiassa, jonka puolesta olet rukoillut, on saatu voitto.


...luomme olosuhteet ja edellytykset hengelliselle kasvulle ja uskomme vahvistumiselle


1. Ruoki sieluasi Jumalan sanalla.

Mitä enemmän luet Raamatusta Jumalan teoista ja lupauksista, sitä enemmän uskosi kasvaa.

2. Vietä tarpeeksi aikaa rukouksessa

3. Ajattele Jumalan aiempia rukousvastauksia

Kun muistelet Jumalan aiempia tekoja elämässäsi ja kuuntelet tai luet todistuksia rukousvastauksista muiden ihmisten elämässä, saat rohkeutta ja uskonvahvistusta.

4. Tottele Jumalaa

Kun olet pannut syrjään kaiken tietoisen tottelemattomuuden, voit rukousasiassasi luottaa Jumalaan täysin.

5. Ala luottaa Jumalaan yksittäisissä, konkreettisissa rukousasioissa

Harjoita uskoasi vähitellen, niin se kasvaa. Ota uskonaskeleita, ensin pienissä asioissa.

6. Ala ylistää Jumalaa

Jumala ansaitsee ylistyksemme ja on aina lähellä, kun ylistämme Häntä. Tee ylistyksestä ja kiitoksesta kiinteä osa elämääsi ja erota sille aikaa aina kun voit. Ylistys on joskus se tekijä, mikä tuo voiton asioissa, joihin esirukoustaistelu ei ole riittänyt.


Uskon rukouksen lajit


1. Rauhalliselle uskonvarmuudelle perustuva rukous

Tämä rukous rakentuu hiljaiselle luottamukselle kaikkivaltiaaseen Jumalaan.

Wesley Duewel kertoo seuraavan esimerkin:

David Thomas oli tunnettu lontoolainen kauppias. Kerran hänen ollessaan tulossa seurakunnan kokouksessa, hänen poikansa ryntäsi hänen luokseen kertomaan kauhuissaan, että myymälärakennus on tulessa. "Onko palokunta paikalla?" Thomas kysyi. Kun hän kuuli, että palomiehet olivat tulleet, hän kääntyi seurassaan olevan evankelistan puoleen ja sanoi: "Rukoillaan tämän asian puolesta: Herra, se ei ole minun kauppani vaan Sinun. Sammuta nyt tuli kädelläsi, Jeesuksen nimessä." Sitten hän sanoi rauhallisesti: "Mennään nyt syömään." Hänen seurassaan olevat ystävät vastustelivat ja kysyivät. "Entä tulipalo?" "Emmekö me juuri jättäneet sitä Herralle? Hän kyllä hoitaa asian. Mitä me voisimme tämän enempää tehdä asian hyväksi?"

Aterian aikana Thomasin poika tuli kertomaan, että tuli oli sammunut kuin itsestään, ja palomiehet olivat olleet ymmällään.


2. Rukous, jossa heittäydytään päättäväisesti täysin Jumalan varaan

Wesley Duewel kertoo esimerkin pojasta, joka putosi tulvivaan Wupper-jokeen. Hänen uskova isänsä näki sen ja huusi: "Herra, opeta minut uimaan!" ja syöksyi poikansa perään. Hän onnistui uimaan pojan luo voimakkaasta virrasta huolimatta ja pelasti hänet. Isä ei ollut koskaan aikaisemmin uinut!

3. Käskysana uskossa

Tämä on pikemminkin komento kuin rukous. Joskus Jumala johtaa palvelijansa uskon tasolle, jolla tämä on mahdollista.

Esimerkkejä löytyy niin Vanhasta kuin Uudesta testamentista:

J umala käski Moosesta Punaisen meren rannalla lopettamaan rukouksen ja toimimaan uskossa. Samoin Jumala käski Moosesta puhumaan kalliolle. Ei tarvittu rukousta, vain käskysana. (4 Moos. 20:8)
Elia ei rukoillut, että Sarpatin lesken ruoka lisääntyisi, hän käski uskossa.
Kun Elian ja Elisan oli ylitettävä Jordan, Elia löi vettä.
Jeesus sanoi käskysanan uskossa miehelle, jonka käsi oli kuivettunut. "Ojenna kätesi" (Matt. 12:13).
Hän käski kuollutta Lasarusta: "Lasarus, tule ulos!" (Joh. 11:43).
Pietari yhdisti uskon teon ja käskysanan ramman kerjäläisen parantumisen yhteydessä nostaessaan tämän pystyyn ja sanoessaan "Jeesuksen Kristuksen Nasaretilaisen nimessä, kävele" (Apt. 3:6-7)

On ongelmavuoria, joiden vuoksi on rukoiltu pitkiä aikoja. Käskysana uskossa voi olla se asia, joka enää puuttuu voiton saamiseksi.

"Meidän tehtävämme ei ole korvata Jumalaa, vaan vapauttaa Hänet toimimaan. Ilman Jumalaa ihminen ei voi mitään - mutta Jumala ei toimi ilman ihmistä." (R. Arthur Mathews)

Meidät on yhdessä Jeesuksen kanssa asetettu taivaallisiin. Taivaallisella valtaistuimella ei tarvitse odottaa voittoa, sillä Jeesus on jo voittanut. Tästä voiton ja arvovallan asemasta käsin voit käskeä vihollista lähtemään.

 


 

Usko ja tosiasioiden tunnustaminen

 

On mahdollista tunnustaa heikkoudet ja samalla elää aidossa uskon hengessä

Dutch Sheets toteaa teoksessa Watchman Prayer, että yksi vaikeimmista paradokseista uskovan elämässä on vaikeuksien tunnustaminen ja eläminen samalla aikaa uskossa. Voimme saada pessimistin, epäuskoisen tai negatiivisessa hengessä puhuvan maineen, jos puhumme heikkouksista ja ongelmista.

Ensimmäinen askel ongelmien ratkaisussa on se, että tunnustamme ja ymmärrämme ongelman.

Aabraham näki omin silmin, mikä oli tilanne: "Eikä Aabraham heikontunut uskosaan, vaikka näki, että hänen ruumiinsa oli kuolettunut, ja että Saaran kohtu oli kuolettunut." (Room. 4:19).

Aabrahamista ei tullut uskon sankaria siksi, että hän olisi kieltäytynyt tunnustamasta silminnähtävää, luonnollista tosiasiaa. Hänestä tuli uskon sankari siksi, että hän kunnioitti Jumalan lupausta samalla kun näki, mitkä olivat olosuhteet ja luonnollinen todellisuus.

Meidän ei tarvitse kieltää negatiivisten asioiden olemassaoloa, sairauksiamme tai taloudellisia vaikeuksia. Kielteisten asioiden tunnustaminen ei ole epäuskoa.

Meidän on myönnettävä ja tunnustettava heikkoutemme ja syntimme. Sen jälkeen voimme mennä Jumalan eteen pyytämään Hänen ratkaisuaan ja odottaa asioiden muuttuvan.

Saarnaaja Bob Beckett kertoo siitä, kuinka hänen johtamansa seurakunta Hemetin kaupungissa päätti käydä rukoustaisteluun kaupunkinsa puolesta: "Seurakuntamme oli viiden vuoden ajan, viitenä päivänä viikossa rukoillut yhden tunnin ajan... Näissä rukouskokouksissa oli aina 10-100 ihmistä... Yksilöihmisten elämässä tuli kyllä hedelmää, mutta tosiasia oli se, että näiden viiden uskollisen esirukouksen täyttämän vuoden jälkeen kaupunkimme ei ollut muuttunut vähääkään."

Tämä sai seurakunnan kysymään itseltään kohtikäyviä kysymyksiä ja olemaan rehellinen itsensä kanssa. Vasta tämän jälkeen tuli Jumalan vastaus ja muutos kaupungissa.


Usko voittaa epäilyn
Wesley Duewel


Usko ei vaadi merkkejä

Puhdas, yksinkertainen usko ei vaadi merkkejä.
Jumala kuitenkin ymmärtää, että olemme vain ihmisiä, ja usein vahvistaa meitä heikkoudessamme antamalla meille merkkejä.

Jumala antoi merkkejä Gideonille, (Tuom. 6:16-23, 36-40). Jumala antoi Hiskialle merkin vakuutena tämän parantumisesta (Jes. 38:7-8)

Tahallisen ylenkatseellisella epäilijällä ei ole oikeutta pyytää merkkiä.

Matt. 12:38-39, 16:1-4: Silloin muutamat lainopettajat ja fariseukset sanoivat Jeesukselle: "Opettaja, anna tässä meidän nähtemme merkki!" Mutta Jeesus vastasi heille: "Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii merkkiä, mutta ainoa merkki, joka sille annetaan, on Joonan merkki."

Älä vaadi Jumalalta merkkejä, mutta ota ne kiitollisuudella vastaan silloin kun Hän antaa niitä vahvistaakseen uskoasi.